|
BIOGRAFIA CURRICULUM VITAE GALLERIA YHTEYSTIEDOT "Ajattelen julkisia tiloja, työpaikkoja, toimistoja, joissa asioimme, kaupunkien liikennettä, informaatiota ympärillämme. Yhä tärkeämpää on mielestäni vaihtoehtojen luominen, standardisoivan, yleispätevän suunnittelun poikkeamat, rentouttavien levähdyspaikkojen luominen, rauhoittavat tilat." Maija Lavonen |
Lähtökohtana Maija Lavosen työskentelyssä on hänen luontosuhteensa. Luonnonkokemukset - valon voima, meren läheisyys, jokien virrat ja metsien syvyys - antavat hänen pelkistetylle ja puhtaalle muotokielelleen perustan. Suomessa ryijyllä on vankka asema tekstiilinä. Ryijy on ollut sekä käyttö- että koriste-esine. Maija Lavosta pidetään ryijyn uudistajana, joka on uskaltanut horjuttaa tradition tuomia sääntöjä. Hän on vapauttanut ryijyn muotoa ja kokeillut uusia materiaaleja ryijyn pinnan elävöittämiseksi (pellava, värjätty sisal ja pienet läpinäkyvät tai värilliset akryylimuovikorosteet). Pellavasta hän on kutonut suurikokoisia tilaustöitä arkkitehtuurin yhteyteen. Veistoksellisilla metallipalkeilla on näissä teoksissa ollut osansa. Teosten monumenttaalinen ilme on syntynyt suoraan tiettyyn tilaan sijoitettavaksi. Metallipalkit johtivat kokeiluihin teollisen metalliverkon kanssa. Teollisen metalliverkon ja raakasilkillä siihen solmittujen solmukohtien verkosto kuvaa usein nyky-yhteiskunnan tietoliikenneyhteyksiä. Uusimpien teosten materiaali on valokuitu. Toisinaan joukkoon on kudottu pellavaa ja akryylipaloja. Valokuitu on symboli nopeasta tekniikan ja teknologian kehityksestä. Käsin kutominen puolestaan antaa inhimillisen kosketuksen. Käsityön merkitys ei koskaan poistu, vaikka valo siirtyy uudessa kuidussa omalla nopeudellaan. 
Kuva: Rauno Träskelin
|
© www.maijalavonen.com 2015. Web-design: Sami Roikola.
